Pääasiassa omakustannusperusteiseen vuokraustoimintaan perustuva Tyvene -konsernin liikevaihto pysyi vuonna 2025 edellisen vuoden tasolla 13,4 miljoonassa eurossa (13,4 M€) lähinnä maltillisten vuokrantarkistusmuutosten johdosta. Tyvene konsernin tulos oli voitollinen 1,26 miljoonaa euroa (1,03 M€) ja vakavaraisuus parani edelleen.
Vuokrien nousu oli onneksi maltillista ja osin vuokrat jopa laskivat vuonna 2025, mikä oli suuri helpotus myös vuokralaisillemme. Korkojen laskettua kohtuulliselle tasolle Tyvene suojasi lainojen korkotasoa talousriskien hallitsemiseksi. Palvelutalojemme vuokralaisia ovat hoivapalveluita tuottavat yritykset, hyvinvointialueet sekä senioriasukkaat. Palvelutalot ovat olleet koko vuoden vuokrattuja ja senioriasuntojen käyttöaste oli vuoden 2025 lopussa 97 %.
Tyvene omistaa nyt 41 palvelu- ja senioritaloa, joissa on yhteensä 2119 asuntoa pääasiassa ikääntyneille asukkaille. Uusin, valtion tukemalla rahoituksella toteutettu senioritalo valmistui Tampereen Niemenrantaan maaliskuussa 2026, minkä johdosta tasearvo viime tilikaudella kasvoi. Konsernin tasearvo vuoden lopussa oli 192,5 miljoonaa euroa.
Uuteen senioritaloon toteutui 42 esteetöntä ja turvallista asuntoa yli 65-vuotiaille. Seniorit pääsivät nauttimaan upeasta Näsijärven luontoympäristöstä, erinomaisista lähipalveluista sekä helposta saavutettavuudesta ratikkalinjan varrella. Senioritalon viihtyisät yhteistilat kokoavat asukkaita yhteen ja kannustavat yhteisöllisyyteen samalla vähentäen usein koettua yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Tilat toimivat asukkaiden yhteisinä olohuoneina ja kohtaamispaikkoina, edistäen senioriasukkaiden aktiivisuutta, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä muiden talon asukkaiden kanssa.
Uuden senioritalon rakennuttamisen lisäksi toiminnan painopiste oli viime vuonna nykyisten kiinteistöjen vastuullisessa ylläpidossa.
Vastuullisuus ohjaa Tyvenen toimintaa
Vastuullisuus on tärkeä osa Tyvenen toimintaa, strategiaa ja arvoja. Laatimamme vastuullisuusohjelman ja konkreettisten toimenpidetavoitteiden mukaisesti teemme vuosittain työtä päästäksemme vastuullisuustavoitteisiimme erityisesti energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilipäästöjen vähentämiseksi. Tyvene on myös liittynyt toimitilojen energiatehokkuussopimukseen (TETS) vuosille 2026-2035 tavoitteena vähentää energiankulutusta vähintään 10 %. Siihen liittyen mm. energiaa säästäviä LED-valaistusinvestointeja vanhimmissa kiinteistöissä on käynnistetty viime vuoden aikana.
Palvelutalokannastamme noin 27 % hyödyntää lämmöntuotannossaan maalämpöä tai muuta vähäpäästöistä lämpöpumppuratkaisua. Samalla pyritään toteuttamaan kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka vähentävät hiilikuormaa koko elinkaaren ajalta. Ympäristövastuullisuutta parantaaksemme uusi senioritalo toteutettiin A-energialuokkaan, jonka päästöt ovat 13,7 kg/CO2/m2/vuosi.
Pyrimme vähentämään kasvihuonepäästöjä vuosittain. Viime vuonna kiinteistöihin ostamamme sähkö oli jo kokonaan (100 %) vihreää sähköä. Hiilipäästöjä on viime vuoden aikana vähennetty siirtymällä kolmessa kiinteistössä päästöttömään kaukolämpöön. Vuonna 2025 omassa ylläpidossa olevien kiinteistöjen ostetusta lämpöenergiasta täysin päästötöntä oli jo 60 %. Maalämmön tuottaman ilmaisenergian osuus oli 28 %.
Tyvenen vastuullisuusraportin tarkoituksena on tuoda näkyväksi konsernin vastuullisuustyötä sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista. Lisätietoja vuoden 2025 vastuullisesta toiminnastamme on saatavissa kotisivuillamme olevasta vastuullisuusraportistamme.
https://www.tyvene.fi/wp-content/uploads/2026/04/Tyvenen-vastuullisuusraportti-2025.pdf
Senioriväestön kasvu on nopeaa – mutta rahoitus ja varautuminen riittämätöntä
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2023 yli 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta eli noin 22,8 % väestöstä ja väestöennusteen 2024 mukaan seniorien määrä kasvaa vuoteen 2035 mennessä yli 170.000 henkilöllä ollen yli 25 % koko väestöstä.
Väestöennusteen mukaan vuoteen 2035 mennessä myös yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykytilanteesta lähes 18 % ja eniten hoivapalveluita tarvitsevien yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa jopa 74 % nykyisestä. Yli 75-vuotiaita on Suomessa vuonna 2035 arviolta jo 830.000. Tästä huolimatta seniorikansalaisten asumisen ja palveluiden tuleviin tarpeisiin ei varauduta määrällisesti eikä laadullisesti riittävästi – ei valtion, kuntien eikä hyvinvointialueiden toimesta.
Kipeästi ympärivuorokautista hoivapalvelua tarvitsevia ikääntyneitä pidetään säästösyistä aivan liian pitkään omissa kodeissaan jonottamassa hoivakotipaikkaa. Hyvinvointialueiden strategisilla linjauksilla ja valtion tukeman rahoituksen niukkuudella jätetään seniorikansalaisia suorastaan heitteille niin asumisen kuin hoivapalveluidenkin osalta.
Hyvinvointialueet ovat viime vuosina siirtäneet painopistettään yhteisölliseen asumiseen ja samalla vähentäneet ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyyttä. Tämä strateginen linjaus vaikuttaa merkittävästi sekä sote-kiinteistönomistajien että rahoittajien halukkuuteen investoida uusiin palveluasumisen hankkeisiin.
Sosiaalihuoltolain mukainen yhteisöllinen asuminen ei tule olemaan -ainakaan riittävän nopeasti- ratkaisu ikääntyneiden asumiseen eikä täytä varsinkaan paljon tukea tarvitsevien ikääntyneiden tarpeita. Yhteisöllisten asumishankkeiden runsaampi toteutus vaatisi pitkän aikavälin vuokrasopimuksia, joihin hyvinvointialueet ovat valmiita sitoutumaan. Harva hoivayrityskään on valmis sitoutumaan ko. hankkeisiin merkittävien taloudellisten riskien vuoksi. Hoivayritysten kiinnostus kohdistuu edelleen lähinnä ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ja sitä palvelevan kiinteistökannan rakentamiseen. Ympärivuorokautisen hoivan – ja vähäisissä määrin myös yhteisöllisen asumisen- kiinteistöihin löytyy jälleen myös markkinaehtoista rahoitusta, koska sijoittajat näkevät mahdollisuuksia lähinnä pitkien vuokrasopimusten ja inflaatiosuojatun kassavirran johdosta.
Senioriasumista ei saa unohtaa
Vaikka senioriväestön asumistarpeet kasvavat nopeasti, yhteiskunnan valmius vastata niihin on jatkuvasti heikentynyt. Valtion tukeman rahoituksen saatavuus on täysin tyrehtynyt eikä kohtuuhintaisen senioriasumisen tarjonta kasva kysyntää vastaavasti, varsinkaan kun senioriasumista ilman hoivapalvelua ei markkinaehtoisesti juurikaan toteudu. Tyvenellä on hyviä kokemuksia senioriasumisen kohteista, jossa hoivapalvelua on saatavilla samassa rakennuksessa sijaitsevasta hoivakodista asukkaan omien tarpeiden mukaan.
Ikääntyneiden uusien asumishankkeiden määrä ei ilman valtion tukea pysty lähimainkaan vastaamaan senioriväestön asumistarpeisiin lähitulevaisuudessa. Markkinaehtoisen rahoituksen saatavuus on ollut heikkoa, ja valtion tukema rahoitus – erityisesti investointiavustukset – on hallituksen linjausten vuoksi vähentynyt olemattomiin erityisesti ikääntyneiden asumisen osalta. Tyvenen näkökulmasta uusien hankkeiden toteuttaminen ilman valtion tukea on hyvin vaikeaa markkinaehtoisen rahoituksen saatavuushaasteiden vuoksi. Valtion tukimuodot – erityisesti investointiavustus- mahdollistaisi kasvavaan senioriasuntotarpeeseen vastaamisen myös kohtuuhintaisesti.
Senioriasuminen edellyttää rahoituksen lisäksi sijainnillisesti hyviä tontteja, lähipalveluita ja joukkoliikenneyhteyksiä – tekijöitä, jotka ovat keskeisiä ikääntyneiden itsenäiselle elämälle ja toimintakyvyn ylläpitämiselle. On huolestuttavaa, ettei ikääntyneiden asumistarpeita huomioida tontinluovutuksissa samalla vakavuudella kuin muiden väestöryhmien esimerkiksi opiskelijoiden tarpeita, vaikka väestön ikärakenne ja tarve sitä edellyttäisi. Tyvene painottaakin tarvetta kaavoitus- ja tonttipolitiikan uudelleentarkastelulle.
Seniorikansalaisten hyvinvoinnin edellytyksenä on asumistarpeiden lisäksi myös hyvinvointialueiden rahoitustarpeiden huomioiminen vastuullisen ja kestävän palvelujärjestelmän ylläpitämiseksi.
Toiveemme on, että valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjät tunnistavat seniorikansalaisten asumistarpeiden yhteiskunnallisen merkityksen ja ryhtyvät toimiin sekä rahoituksen, kaavoituksen että tonttiluovutusten edistämiseksi ja ikääntyvän väestön asumistarpeiden turvaamiseksi. Samalla kaupunkien tulisi panostaa aktiivisesti senioreiden omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaan asumiseen tarjoamalla sijainniltaan hyviä tontteja ja kannustamalla toimijoita uudenlaisiin ratkaisuihin. Vain pitkäjänteisellä yhteistyöllä voimme turvata kasvavan senioriväestön hyvinvoinnin ja luoda kestävän palveluasumisen tulevaisuuden.
Kevätterveisin
Marja Kokko
toimitusjohtaja