27 kesä Kunnat ja verottaja eivät katso erityisasumista vakituiseksi asumiseksi – vääristynyt kiinteistöverotus kohtuutonta asukkaille

Suomessa asuu kymmeniä tuhansia pienituloisia ympärivuorokautista apua ja tukea tarvitsevia vanhuksia, kehitysvammaisia tai mielenterveysongelmaisia palveluasunnossa, joka on heidän kotinsa. Asunnoista on tehty asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaiset vuokrasopimukset. Asukkaat saattavat asua kodeissaan kymmeniä vuosia.
He ovat joutuneet kuitenkin hyvin eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin suomalaisiin, sillä monissa kunnissa nämä kodit eivät ole verotuksellisesti tarkoitettuja vakituiseen asumiseen. Näin ollen asumista verotetaan monissa kunnissa rakennuksen yleisen kiinteistöverokannan mukaan, joka saattaa olla kaksin- tai kolminkertainen verrattuna vakituisen asumisen kiinteistöveroon.
Kuntien verotustulkinta perustuu yli 20 vuotta vanhaan päätökseen, jolloin Suomessa ei vielä edes ollut nykyisenkaltaista erityisryhmien hoiva-asumista.
Esimerkiksi Raaseporissa yleinen kiinteistövero on1,35 ja vakituisen asumisen vero 0,37 prosenttia. Tässä tapauksessa rakennuksen yleisen kiinteistöveron mukaan verotettavat asukkaat maksavat kodistaan noin 30 euroa kuukaudelta enemmän veroa kuin jos rakennusta verotettaisiin vakituisen asumisen verokannan mukaan.
Linjausta on perusteltu muun muassa sillä, että palvelutalot eivät ole pysyvään asumiseen tarkoitettuja asuinrakennuksia, koska asukkailla ei ole omaa keittiötä vaan yhteinen keittiö ja oleskelutilat. Tulkinnassa ihmetystä lisää se, että opiskelija-asunnot tai asuntolat yhteisine keittiöineen ja kylpyhuoneineen saavat vakituisen asumisen verokohtelun.
Epätasa-arvo kunnanvaltuustojen verotuskäytännössä korostuu entisestään, koska verotuspäätösten tulkinta vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa on ilman perusteluja muutettu palvelutalon verotusta vakituisesta asumisesta yleiseen verokantaan. Tämä myös hankaloittaa taloyhtiöiden budjetointia ja asukasvuokran määritystä.
Suomessa on tavoitteena vähentää laitoshoidon paikkoja ja siirtää erityisasumista yhä enemmän kodinomaiseen asumiseen. Tällainen laintulkinta ei ainakaan edistä asiaa.
Nyt on tärkeää, että kunnat muuttavat ohjeistustaan 2010-luvun asumista vastaavaksi, korjaavat kiinteistöverokäytäntöään ja kaikkein heikompiosaisten eriarvoinen kohtelu lopetetaan.

Marja Kokko, toimitusjohtaja
Tyvene Oy (omistaa 1 650 palveluasuntoa)

Tino Nurmi, toimitusjohtaja
Arttuasunnot Oy (omistaa 1 539 palveluasuntoa)